Täyssähköautoihin siirtyminen 2035 mennessä tarkoittaisi polttoaineen hinnan nostamista vähitellen. Tällä hetkellä Bensiinin hinta on noin 1.9 euroa litralta ja hinnan nousulle ei näy loppua. Polttoaineen hinnan nostaminen saattaa monen mielestä olla oikeutettua mutta näin se ei ole. Polttoaineen hinnan nostaminen kurittaa merkittävästi köyhien ja maaseudulla elävien ihmisten lompakkoa. Polttoaineen hinta vaikuttaa suoraan myös palveluiden ja hyödykkeiden hintoihin. Kuljetusten hinnat nousevat ja työmaalla toimivien työkoneiden kustannukset kasvavat.
Meillä Suomessa autokanta on Euroopan vanhimmasta päästä (alle keskitason). Yksi Syy tähän on varmasti autoverot. Suomessa uuden auton ostaminen ei ole kannattavaa, koska autosta joutuu maksamaan moninkertaisesti muihin maihin verrattuna. Esimerkiksi uuden täyssähköauton keskimääräinen hinta tällä hetkellä Suomessa on 52 500 euroa, kun taas Norjassa hinta on noin 40 000 euroa. Eroa on siis 12 500 euroa, mikä on todella paljon.
Sähköautot kyllä kehittyvät nopeasti mutta Suomen olosuhteisiin ne eivät vielä sovellu. Sähköautojen akunvaraus heikkenee pakkasessa ja lataamiseen menee aikaa merkittävästi. Kaikilla ei ole aikaa odottaa tunteja, että auto latautuu. Lapissa etäisyydet ovat pitkiä ja sähköauton edut eivät pääse esille. Mökillekin täytyy ottaa aggregaatti mukaan, mikä vie mielestäni pohjan koko sähköautoilusta. Pitää myös huomata se, että sähkö on vielä suhteellisen halpaa. Valtio saa merkittäviä verotuloja polttoaineveroista, joten polttomoottoriautojen loputtua sähkönhintaa aletaan verottamaan, koska valtio tarvitsee tuloja. Sähköautoilusta tulee yhtä kallista, kuin polttomoottori autolla ajamisesta.
Mielestäni polttoainetta ei pitäisi nostattaa yli kahden euron. Jos valtio haluaa täyssähköautoja liikenteeseen, niin sen on tuettava kansalaisia niiden ostamisessa. Mielestäni yhtälö on aika erikoinen. Kalliita sähköautoja ja kallista polttoainetta. 2035 on myös todella kunnianhimoinen raja, enkä juuri ymmärrä Suomen halua olla jokaisessa asiassa etuajassa. Mielestäni Suomen tulisi panostaa vetyautoihin, koska ne ovat todella ympäristöystävällisiä ja niiden kantomatka ja tankkaus vastaavat polttomoottoriautojen tasoa. Vetyä muutenkin syntyy teollisuuden sivutuotteena. Sähköautot eivät päästä hiilidioksidipäästöjä mutta tällä hetkellä sähkö tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla ja autoista syntyy akkujätettä. Akkujen täytyy kehittyä, jotta minä harkitsen polttomoottoriauton sijasta sähköautoja.
]]>”Puolan ja EU:n kiista perustuslaista syvenee, EU kommentoi Puolan lainsäädäntöä koskevaa linjausta – "Puola leikkii tulella". Puolan perustuslakituomioistuin linjasi torstaina, että osa EU:n perussopimusten artikloista on maan perustuslain vastaisia. EU-komission mukaan se tekee kaikkensa, jotta unionin yhteinen lainsäädäntö säilyttäisi asemansa etusijalla.” Uutisoi Yle 8.10.2021.
Mielestäni Puolan EU-maana pitäisi noudattaa EU:n perussopimuksen artikloja ja muovata perustuslakiaan niiden kanssa yhteen sopivaksi. Jokainen EU-maa on myös sitoutunut noudattamaan yhteistä EU-lakia, ja Puola ei ole mikään poikkeus. Yhteinen EU-laki on myös kansallisen perustuslain yläpuolella.
Mielestäni Puolalle pitäisi asettaa rankkoja sanktioita kuten EU-tukien merkittävä vähentäminen, jotta Puola tajuaisi, että yhteisistä säännöistä on pidettävä kiinni. Mielestäni Puolaa voisi myös uhkailla erottamisesta Euroopan unionista, sillä se voisi pelästyttää Puolan ja muutosta alkaisi täten tapahtumaan. Puolan kannalta ero Euroopan unionista ei olisi kannattava sillä Puolan kansa on hyvin EU myönteinen ja Puola menettäisi myös suuret EU-tuet.
uutinen: https://yle.fi/uutiset/3-12135269
]]>Mikkelissä jaetaan syksyllä yli 3000 kiloa EU:n ruoka-apua vähävaraisille
Monet Suomalaiset ovat varmasti miettineet mitä hyötyä/etuja EU tarjoaa arkielämään. Tässä se näkyy varmasti. 3000 kiloa ruokaa on todella suuri määrä, ja apu ihmisille ketkä sitä tarvitsevat. EU tarjoaa ja helpottaa suomalaisten arkea varmasti muutenkin, mutta asiat eivät ole aina nähtävissä. Mikkelissä tapahtuva EU:n tarjoama apu tuo lisää myönteistä ajattelua EU:ta kohtaan.
Ruuan puute on todellinen ongelma myös suomalaisten keskuudessa, vaikka sitä ei aina ajattelisikaan. Moni ihminen elää Suomessa köyhyysrajan alapuolella, ja joutuvat hankkimaan ruokansa esimerkiksi leipäjonoista. Tämäkin uutinen voi olla monille suomalaisille ensimmäinen tilanne, mistä he huomaavat EU:n kuulumiseen etuja. Muita ovat olleet esimerkiksi koronaelvytyspaketti. Olisiko Suomella varaa jakaa ruokaa yli 3000 kiloa tiheään tahtiin sitä tarvitseville pelkästään yksin? Toivottavasti tulemme näkemään jatkossakin, samanlaisia tilanteita missä EU auttaa suoraan arjenkansalaista. Kenenkään ei tarvitsisi olla huolissaan ruuan saamisesta tai sen puuttumisesta.
]]>Ylen uutisessa ‘’Puolan ja EU:n kiista perustuslaista syvenee, EU kommentoi Puolan lainsäädäntöä koskevaa linjausta – "Puola leikkii tulella" kerrotaan, että Puolan perustuslaki on ristiriidassa EU:n lainsäädännön kanssa. Unionin mukaan Puolan lait uhkaavat maan oikeuslaitoksen itsenäisyyttä. Ilmoille noussut huhua, että Puolan saamat tuet EU:lta voitaisiin lakkauttaa. Polexit eli Puolan eroaminen EU:sta on myös herättänyt keskustelua.
Mielestäni Puolan pitäisi muuttaa perustuslakiaan EU säädösten mukaiseksi, koska muutkin unionimaat niitä noudattavat. Puolalla ei ole mielestäni varaa pelata omilla säännöillä, sillä Puola saa niin paljon tukea EU:lta, mikä tekee jäsenyydestä Puolalle merkittävän. Jos Puola ei tee muutoksia perustuslakiinsa, tulisi Puolan erota unionista tai ainakin EU:n myöntämien tukien pitäisi loppua.
Puolan on ymmärrettävä, mitä EU jäsenyys merkitsee, ja miten yhteisöllisyys ja tasa-arvo voidaan toteuttaa. Lain muuttaminen on varmasti vaikeaa varsinkin, jos sitä on kauan noudatettu ja on ollut osana arkea. Toisaalta kaikkeen on pystyttävä varautumaan muuttuvassa maailmassa, missä yhden lain muuttaminen ei todellakaan ole suurin ongelma.
]]>https://yle.fi/uutiset/3-12145711
Suomen puolustuskyky on erinomainen omaan kokoonsa nähden, mutta yksin emme pärjää. Terhi Toivosen kirjoittamassa uutisessa “Suomi liittyy mukaan uusiin EU-puolustushankkeisiin – Viron kanssa harjoitellaan kyberuhkia vastaan, myös ilmakuljetukset ja toimintakyky kiinnostavat” käsittelee hallituksen linjausta Suomen osallistumisesta uusiin EU:n puolustushankkeisiin. Uutinen on julkaistu yle.fi:ssä 15.10. Mielestäni hallitus teki oikean päätöksen, sillä pienen maan kuten Suomen kuuluukin osallistua yhteisiin puolustushankkeisiin muiden Euroopan Unionin jäsenmaiden kanssa.
Kyberturvallisuus on tärkeämpää kuin koskaan ja monet tulevaisuuden sodat voitetaan ennen kuin ne edes alkavat. Suuret maat kuten Yhdysvallat ja Venäjä kykenisivät katkaisemaan verkkoyhteydet koko Suomesta useiksi viikoiksi. Yhteistyö Viron kanssa lähentää meitä naapurimaina ja edistää molempien maiden puolustuskykyä sodan sattuessa. Kyberturvallisuushanke paikkaa monia puutteita Suomen puolustuksessa.
Koska Suomen puolustus on entistä riippuvaisempi avaruuteen sijoitetusta suorituskyvystä, tällainen yhteiseurooppalainen hanke on Suomelle erittäin tärkeä. Vaikka moni EU:n jäsenmaa kannattaakin yhteistä armeijaa, mielestäni se ei ole hyväksi EU:lle. Kaikkien maiden kuuluisi harjoittaa omaa armeijaansa, ettei jäsenmaille luoda kannustinloukkua oman armeijansa kunnossapitoon liittyen.
Monet Afrikan ja Lähi-Idän konfliktit voisivat olla vältettävissä Euroopan yhteisen armeijan avulla. On huomattu, että monet sotilasoperaatiot ovat jääneet pelkästään Naton ja Yhdysvaltojen vastuulle. Pienten yksittäisten Euroopan maiden armeijoiden voimavarat ovat riittämättömät turvaamaan rauhaa eri maanosissa. Jos Euroopan maat yhdistäisivät voimansa ja perustettaisiin yksi iso Euroopan armeija, voisi muiden maanosien konfliktit olla paremmin vältettävissä ja torjuttavissa.
Stephan Keukeleire on sitä mieltä, että EU:n ei kannattaisi solmia yhteistä puolustusliittoa, vaan jatkaa niin sanottua pehmeää voimankäyttöä. Hänen mielestään sotilaallinen voimankäyttö on vain vähentänyt turvallisuutta. Tietenkin on tärkeää, että Eurooppa solmii myös diplomaattisuhteita muihin maihin, eikä turvaudu pelkästään voimakeinoihin. Joskus voimakeinojen käyttö on vain välttämätöntä. Kuitenkin mahdollisesti jo pelkkä Euroopan armeijan olemassaolo saattaisi vaikuttaa ennaltaehkäisevästi konfliktien syntyyn, sillä vahvan oloinen armeija voisi toimia niin sanottuna pelotteena esimerkiksi talibaneille.
Koska Eurooppa on jo valmiiksi todella tiivis yhteenliittymä, on vain ajan kysymys, milloin yhteinen armeija saa alkunsa. Vielä ei voida tietää onko armeija hyvä vai huono asia, mutta uskon että sen avulla saataisiin parannettua oloja esimerkiksi Afganistanissa.
Koronapassin käyttöönotto jakaa ihmisissä mielipiteitä. Etenkin nämä niin kutsutut väliinputoajat ovat herättäneet keskustelua, ja onkin täysin perusteltua väittää nykyisen koronapassin suunnittelun jääneen puolitiehen.
Olen samaa mieltä siitä, että koronapassin kaltainen voimakeino on tarpeellinen taistelussa tätä kulkutautia vastaan, mutta toteutus on ainakin osin epäjohdonmukainen ja epätasa-arvoinen. Täysin järjetöntä on, ettei koronapassia voi saada vaikka on saanut yhden rokotteen ja sairastanut taudin, minkä uutinen väittää olevan THL:n linjauksen mukaan kahta rokotetta vastaava suoja. Tulee myös ottaa huomioon ihmiset, jotka eivät esimerkiksi jonkin immuunipuutoksen vuoksi voi ottaa rokotetta. Koronapassi rajoittaa huomattavasti heidän vapauksiansa, vaikka he rokotteen haluaisivatkin ottaa.
Itseänihän koronapassi ei tuplarokotettuna paljoa vaivaa, mutta nykyistä toteutusta ei olla mietitty loppuun asti. Tietyllä tavalla toteutettuna ja uudelleen mietittynä koronapassi olisi mielestäni hyvä tapa suojella rokottamattomia ja velvoittaa myös heidät mukaan taisteluun tätä pandemiaa vastaan. Koronapassi pitäisi mielestäni uudistaa siten, että kaikilla halukkailla olisi siihen mahdollisuus, mutta nyt niin ei ole. Mielestäni tulee myös pitäytyä siinä, ettei koronapassia vaadita muualla kuin ainoastaan alueilla, joilla se todellakin on tarpeellinen.
Puolaa uhkaa poisjääminen Euroopan Unionista. Jotkut ajattelevat sen olevan hyväksi, jotkut taas vastustavat eroa henkeen ja vereen. Tapauksesta kertoo esimerkiksi Ylen uutinen Puolalaiset julistivat viikonlopun mielenosoituksissa eurooppalaisuuttaan - “Ei polexitille, me pysymme EU:ssa.” (julkaistu 11.10.2021).
Uutisen mukaan Puolan kansalaiset järjestivät mielenosoituksia koskien Puolan hallinnon tekemää lakipäätöstä, jonka mukaan osa Euroopan lainsäädännöstä on ristiriidassa Puolan kansallisen lain kanssa. Kansalaiset pelkäävät Puolan eroamista EU:sta, mutta varsinkin EU:n muut valtiot eivät juurikaan ole sitä vastaan.
Vaakakupissa on siis EU:n- ja Puolan hyvinvointi. Puolan eroamisessa olisi sekä hyviä että huonoja puolia. Puolan katsotaan toteuttaneen useita sääntörikkomuksia, kuten median ja oikeusistuimen itsenäisyyden rajoittamista. Näistä huolimatta se vastaanottaa valtavasti rahallista tukea Euroopan Unionin kassasta. Se on tietenkin pois muilta mailta, varsinkin varakkailta pohjoismailta mailta, jotka luovuttavat vuosittain EU:lle paljon rahaa. Jos Puola eroaisi EU:sta, yhä useampi valtio alkaa miettimään jäsenyyden kannattavuutta, ja uhkana olisi koko Euroopan Unionin hajoaminen.
Suomen kansalaisena Puolan eroaminen ei haittaisi, sillä olemme osa EU:ta ja haluamme, että valtioiden väliset suhteet toimivat. Jos Puola on jatkuvasti kompastuskivenä EU:n toiminnassa, olisi siitä eroaminen kannattavampaa kuin siihen jääminen.
Uutislinkki: https://yle.fi/uutiset/3-12137893
Yle uutisoi 17.10: “Pakolaisvastaisuus kasvaa Turkissa”. Lähi-idän levottomuuksien aiheuttamat pakolaisaallot ovat yhä iso ongelma maailmalla. Turkki on viime vuosikymmenien aikana ottanut rajojensa sisäpuolelle suuren määrän pakolaisia. Lähiaikoina pakolaisia ei olekaan otettu yhtä avoimin sylein vastaan kuin ennen, sillä Turkissa valloillaan oleva talouskriisi on kiristänyt turkkilaisten suhtautumista pakolaisuuteen. Se on mielestäni melko typerää, koska he ikään kuin syyttävät pakolaisia oman hallituksensa virheistä. Ylen mukaan sosiaalisessa mediassa levinneet perusteettomat uutiset sekä rasistiset viestit ovat pahimmillaan johtaneet väkivaltaan pakolaisia kohtaan. Tämä on järjetöntä. Järjettömyydet eivät jää tähän, sillä Ylen haastatteleman turkkilaisen siirtolaisjärjestön johtajan Hatice Odemiksen mukaan siirtolaisilla on ollut hankalaa saada sairaalahoitoa lähiaikoina, mikä on mielestäni kauheaa. On karmivaa ajatella, että pakolaiset joutuvat kokemaan lähes yhtä huonoa kohtelua siirtomaassa kuin kotimaassaan. Mielestäni asialle pitäisi tehdä jotain ja kaikkien ihmisten ihmisoikeuksia tulisi kunnioittaa heidän lähtökohdistaan ja taustasta huolimatta.
]]>