Puolustus on tärkeä osa jokaisen itsenäisen valtion toimintaa, etenkin suurvallan naapurissa asuvan valtion, kuten Suomen. Ylen 15.10.2021 julkaisemassa uutisessa “Suomi liittyy mukaan uusiin EU-puolustushankkeisiin – Viron kanssa harjoitellaan kyberuhkia vastaan, myös ilmakuljetukset ja toimintakyky avaruudessa kiinnostavat” käsitellään Suomen toimintaa erilaisissa Euroopan unionin puolustushankkeissa. Suomi on osallisena muun muassa kyberturvallisuutta ja strategista suorituskykyä koskevissa projekteissa. Uutinen tuo myös esille paljon pohditun mahdollisuuden EU:n yhteisestä armeijasta. 

 Mielestäni Suomi ei hyötyisi EU-armeijasta. Suomi on korostanut asemaansa puolueettomana valtiona ja tällaisen valtion kuvaan kuuluminen EU:n yhteiseen sotilasliittoon ei sovi. Myös suhteet Venäjään kylmenisivät huomattavasti, mikäli Suomi olisi osa tämän kaltaista toimintaa. Lisäksi armeijan toteutus olisi haastavaa. Pitäisikö suomalaisen varusmiehen opiskella ranskaa komentokieleksi ja opetella tarpeen tullen toimimaan saksalaisella sotilaskalustolla? Vaikka näitä ongelmia ei olisikaan, Yle nostaa esille suurimman ongelman EU:n yhteiselle armeijalle, Naton. Suurin osa EU-maista kuuluu Natoon, eikä siksi koe unionin armeijaa tarpeelliseksi.  

 Mitä muuhun puolustusyhteistyöhön, kuten yhteisiin harjoituksiin tai puolustusprojekteihin tulee, koen ne hyödyllisiksi. Tämän kaltainen yhteistyö ei vaaranna Suomen asemaa puolueettomana valtiona, mutta tarjoaa mittavasti etuja. Suomi pääsee kehittämään omaa suorituskykyään, sekä jakamaan omaa osaamistaan. Ylen mainitsema kyberuhkien vastainen projekti on loistava esimerkki. Kybersodankäynnin merkitys on suuri ja kasvaa tulevaisuudessa, joten Suomelle on tärkeää päästä mukaan kehittämään omaa valmiuttaan. Näen siis EU:n jäsenmaiden välisen puolustuksellisen yhteistyön kaikille osapuolille suotuisina, mutta en kannata yhteistä armeijaa sen vaikeuksien ja jo olemassa olevan Naton vuoksi.